2010

Ensimmäinen kipinä…. kai….tai ainakin selvästi ajoitettavissa oleva alku syttyi kesäkuussa 2010, kun avopuolisoni kävi lastensa kanssa Tanskassa ja toi tuliaisiksi tanskalaisen Anders Andin. Ruotsinkielinen minulla taisi siinä vaiheessa jo ollakin: bonuslapsilleni tulee Kalle Anka vieläkin ja kerran oli postilaatikossa jostain syystä ylimääräinen lehti.

Kesän aikana alkoi päässäni itää ajatus kysellä kollegoilta ja kääntäjiltä ympäri maailmaa avuksi keräilyyn. Olen töissä kansainvälisessä käännöstoimistossa, jolla on toimistoja yli 20 maassa ja alihankkijoita paljon useammassa. Tarkoitus oli alunperin kerätä yksi lehti per kieli (minulla ei siinä vaiheessa ollut mitään tietoa, kuinka monella kielellä Akua julkaistaan ja kuinka helppoa tahi vaikeaa homma olisi).

Seuraava lisä kokoelmiin oli Tallinnan-matkalla hankittu Miki Hiir. Saksasta tuli kääntäjältä laatikollinen lehtiä ja taskukirjoja – maksuksi lähetin Peterille saunatarvikkeita (hän on saunahullu). Lisalta tuli Brysselistä sekä ranskankielinen että hollanninkielinen.

Syksyllä ryhdyin puuhaan aktiivisemmin ja aloin etsimisen ensin huutonetin kautta. Sieltä löytyivät brasilianportugalilainen Mickey, espanjalainen Pato Donald, kreikkalainen Miky ja belgialaiset 1950-luvun Mickey Magazine -lehdet.

USA-version olin saanut jo pari vuotta aiemmin veljeltäni lahjaksi (ilmestymisvuosi oli syntymävuoteni) ja venäjänkielisiä lehtiä oli kaapissa vino pino, koska meille oli tullut ko. lehti kotiin kannettuna. Kokoelma rupesi karttumaan…

Ystävät muistivat minua kiitettävästi: Tshekki-version lähetti minulle Mikko Prahasta ja sai vastalahjaksi pullollisen Haganolin Apteekin salmiakkimikstuuraa. Puolalaisen lehden toi kotoaan lomamatkalta kollega Anna H. ja Italian Topolino tuli suoraan Roomasta lentokentältä Maaritin mukana. Tutuilta kääntäjiltä sain norjalaisen, japanilaisen, latvialaisen ja liettualaisenkin (kiitos Eirik, Daisuke, Marite ja Marie).

Islantilaisen lehden sain yksínkertaisesti kirjoittamalla sähköpostin päätoimittajalle – kysyin , että miten voisin tilata pari kappaletta, kun heidän verkkosivuillaan tekstit olivat vain islanniksi enkä osannut tilausta tehdä. Päätoimittaja totesi vastausviestissään, että jos kyse on vain muutamasta lehdestä, niin yksinkertaisinta hänelle on lähettää ne minulle maksutta. Ja niin sain postitse 6 Anders Öndia!

Veljeni oli siinä vaiheessa ruvennut innostumaan asiasta myöskin ja hän surffasi eBayssä jatkuvasti. No, sieltähän löytyi toki jos jonkin sortin lehteä: tuli israelilainen, brasilianportugalilainen Pato Donald, egyptiläinen Mikki, australialainen Donald Duck, filippiiniläinen (englantiversio), meksikolainen, portugalilainen, kanadanranskalainen, …..

Samaan aikaan minä jatkoin tilanteen kartoittamista verkkosivujen avulla. Tässä vaiheessa lienee paikallaan esittää suurkiitokset Inducksin indeksoijille (http://www.coa.inducks.org ) sekä Arthur de Wolfille (http://www.wolfstad.com/dcw/countries) Ilman noita sivustoja olisi etsiskelyn rämeikössä ollut huomattavasti hankalampaa kulkea.

Noiden sivujen avulla havaitsin, että minultahan puuttuu vaikka mitä…. innostuin suunnattomasti fäärinkielisen lehden olemassaolosta, mutta pidin sitä vain haaveena. Kuinka ollakaan, parin viikon haeskelun jälkeen törmäsin saksankieliseen verkkodivariin, jolla oli fäärinkielisiä albumeita myynnissä ja varsin edulliseen hintaan. Yeah! Olin löytänyt myös kustantamon, jolla albumeita piti oleman, mutta vastausta ei kuulunut. Saksasta sain paketin ja muutama päivä sen jälkeen myös kustantamo teki tarjouksen, mutta heidän hintansa olivat ilman postikuluja kalliimmat kuin mitä Saksasta hankkimani olivat kotiinkannettuina.

Muista harvinaisuuksista saamenkielistä Vulle Vuojasta olin metsästänyt myös ahkerasti, kunnes vihdoin huutonetissä tärppäsi – olin varautunut maksamaan siitä jopa 35-40 euroa, mutta sain lehden huomattavasti edullisemmin.

Loppuvuodesta 2010 pyysin apua Anny-kollegalta Pekingistä ja Anny lupasikin hoitaa asian. Rahaa en Pekingiin lähettänyt, vaan hänen puolivuotiaalle pojalleen lähetin suomalaisen puulelun lahjaksi. Samoihin aikoihin löysi veljeni myös eBaystä kiinalaisen lehden, joka osoittautui Hongkongissa tehdyksi versioksi – jei!

Lisää tuli koko ajan: UK, Chile, Argentiina, Kolumbia, Venezuela, serbokroatia eli entinen Jugoslavia, Unkari, Bulgaria ja pari erikoisempaa saksankielistä (toisessa erityinen Itävalta-liite ja toinen oli ilmeisesti vain Sveitsissä myynnissä ollut lehti) – nämä kaikki hankki veljeni eBaystä.

2011

Vuodenvaihteen jälkeen löysin eBaystä vahingossa indonesialaisen verkkokaupan, josta tiedustelin Donal Bebekejä. Niitä oli muutamia kappaleita (eivät siis eBayssä myynnissä) – oli löytänyt ne jostain ”vanhan miehen autotallista”.  Maksoin lehdet ja jäin odottamaan. Lehtiä ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut eikä myyjä vastannut kyselyihini…. kuuden viikon odottelun jälkeen laitoin viestin, jossa kerroin tilaukseni olleen koe-erä ja itse kuuluvani kansainväliseen keräilijäjärjestöön, joka etsii luotettavaa kauppakumppania Kaakkois-Aasiasta….  Seuraavana päivänä sain viestin, jossa vedottiin toimiston muuton, apulaisten lähtemisen ja verkkosivujen uusimisen aiheuttamaan unohdukseen. Loppujen lopuksi sain paketillisen hyvin voimakkaasti naftaliinilta haisevia lehtiä kuriiripakettina kolmessa päivässä.

Intian eBaystä (ebay.in) löytyivät englanninkielinen Intiassa painettu lehti sekä myös hindi ja bengali.

Mielenkiintoinen löytö olivat pienikokoiset kiinankieliset mustavalkoiset lehtiset eBaystä. Kyselin työkaverilta (kiitos Wei) vihkosten taustoja. Hän oli pienenä asunut Kiinassa ja tuhlannut kaikki viikkorahansa lehtikioskilla tällaisiin vihkosiin – enimmäkseen Tintteihin. Vihkojen sivumäärä vaihteli 64:stä 120:een. Mitään tekijänoikeuslakejahan ei Kiinassa tuolloin (1980-luvulla) ollut, joten läpipiirtäminen ja painaminen ei siinä mielessä ollut varsinaista piratismia. Olipahan laitonta kopiointia vain. Kyselin myös Timo Ronkaiselta tietoja ja hän ystävällisesti kertoilikin omia kokemuksiaan kyseisistä lehdistä.

Kroatiankielisiä lehtiä sain nipullisen lähettämällä taas suoraan kustantajalle kirjeen :)